Broome – pearling capital of the world
Maakuntamatkailu on heittänyt satunnaisen kulkijan Broomeen,
Western Australian pohjoisen osan Kimberleyn pääkaupunkiin juuri trooppisen
sesongin alussa ja turistikauden lopulla. Otsikko viittaa kaupungin historiaan
helmisimpukan keräilyn keskuksena 1900 luvun alussa ja 1960-luvulta alkaen
South Sea Pearls eli eteläisen meren helmituotannon keskuksena.
Kauppamatkaajat ’löysivät’ 1850 –luvulla aboriginaalien
koristeena käyttämän maailman suurimman helmisimpukan Pinctada maximan ja siitä
alkoi vajaat 100 vuotta kestänyt helmisimpukan keräyksen boomi. Tosin
maailmansodat ja lama-aika rampauttivat elinkeinon, joka lopullisesti kuoli
muovituotteiden valtakauteen 1900-luvun aikana. Helmiäissimpukasta tehdyt
napit, hiuskammat, koskettimien kielet ja muut pikkuesineet, joihin
koristeellista helmiäiskiiltoa voitiin käyttää, takasivat loputtoman kysynnän simpukan
kerääjille. Vuonna 1910 Broomessa helmisimpukoita etsi 400 alusta ja 3 500
henkeä ja paikallinen simpukankuorituotanto edusti 70% maailman tuotannosta.
Sukeltajat olivat japanilaisia ja malajeja pääosin.
Aluksi simpukat kerätiin rannalta. Tähän auttoi lähes 10
metrinen vuoroveden korkeusvaihtelu. Seuraavaksi simpukoita sukellettiin
pienistä veneistä. Aboriginaaleja kerättiin tähän työhön orjatyövoimaksi
vääryydellä ja viekkaudella. Abot pelasti ylipainesukelluspuvun käyttöön otto
1870 luvulla – kyseiseen hirvitystä ei aboja saanut päälleen pukemaan edes
pyssyn voimalla.
Hard hat diving tapahtuu vulkanoidussa
kokovartalokumipuvussa, johon metallinen ´hattu´ ruuvattiin vedenpitävästi.
Sluggerin eli helmiveneen kannella kierrettiin ilmapumppua, josta ilmaletku
ulottui 20 metrin syvyyteen, jossa sukeltaja käveli pohjaa pitkin keräten
koriinsa kaikki simpukat, jotka löysi kunkin 45 minuutin sukelluksen aikana
laivan liukuessa laahusankkurin avulla vuoroveren mukana pitkin matalaa
merenlahtea. Sukeltajalla oli paksu villakerrasto ja lyijysaappaat ja painot,
eikä hän omin avuin olisi pohjasta noussut. Carekeeper laivan sivulla huolehti
nostonarun nykäisyillä viestinnästä ja sukeltajan nostosta laivaan. Koko
sukellusasu lisäpunnuksineen painoi 190 kg. Viimeinen japanilainen sukeltaja
lopetti ammattinsa tällä menetelmällä 1975. Sittemmin kuivapukusukellus ja
paineilmalaitteet olisivat korvanneet vanhan menetelmän. Simpukoiden kysyntä
ehti kuitenkin hiipua ja vasta helmenviljely palautti simpukan arvoonsa.
Helmen viljelyn kehittivät japanilaiset Kokichi
Mikomoto ja Tokuichi Kuribayashi ja yhteisyrityksessä ’Kuri - bayn’ helmitilalla
syntyi maailman suurimmat helmet tuottava helmenviljely. Kun luonnon
simpukoissa oli yksi helmi 10 000:ssa simpukassa, viljelyssä helmen
tuotanto onnistuu 85%:ssa simpukoita. Nykyään helmitiloja on vajaat 20,
liikevaihto on 200 milj $ ja teollisuus työllistää 1000 henkeä. Helmiteollisuus
ei enää tuo ihmisiä maailman ääriltä Bromeen, muutoin kuin turisteina. Vanha
monikulttuurinen ja - kielinen Broome ei ole enää palaa.
