lauantai 31. lokakuuta 2015

Broome - pearling capital of the wordl



Broome – pearling capital of the world

Maakuntamatkailu on heittänyt satunnaisen kulkijan Broomeen, Western Australian pohjoisen osan Kimberleyn pääkaupunkiin juuri trooppisen sesongin alussa ja turistikauden lopulla. Otsikko viittaa kaupungin historiaan helmisimpukan keräilyn keskuksena 1900 luvun alussa ja 1960-luvulta alkaen South Sea Pearls eli eteläisen meren helmituotannon keskuksena.

Kauppamatkaajat ’löysivät’ 1850 –luvulla aboriginaalien koristeena käyttämän maailman suurimman helmisimpukan Pinctada maximan ja siitä alkoi vajaat 100 vuotta kestänyt helmisimpukan keräyksen boomi. Tosin maailmansodat ja lama-aika rampauttivat elinkeinon, joka lopullisesti kuoli muovituotteiden valtakauteen 1900-luvun aikana. Helmiäissimpukasta tehdyt napit, hiuskammat, koskettimien kielet ja muut pikkuesineet, joihin koristeellista helmiäiskiiltoa voitiin käyttää, takasivat loputtoman kysynnän simpukan kerääjille. Vuonna 1910 Broomessa helmisimpukoita etsi 400 alusta ja 3 500 henkeä ja paikallinen simpukankuorituotanto edusti 70% maailman tuotannosta. Sukeltajat olivat japanilaisia ja malajeja pääosin.

Aluksi simpukat kerätiin rannalta. Tähän auttoi lähes 10 metrinen vuoroveden korkeusvaihtelu. Seuraavaksi simpukoita sukellettiin pienistä veneistä. Aboriginaaleja kerättiin tähän työhön orjatyövoimaksi vääryydellä ja viekkaudella. Abot pelasti ylipainesukelluspuvun käyttöön otto 1870 luvulla – kyseiseen hirvitystä ei aboja saanut päälleen pukemaan edes pyssyn voimalla.

Hard hat diving tapahtuu vulkanoidussa kokovartalokumipuvussa, johon metallinen ´hattu´ ruuvattiin vedenpitävästi. Sluggerin eli helmiveneen kannella kierrettiin ilmapumppua, josta ilmaletku ulottui 20 metrin syvyyteen, jossa sukeltaja käveli pohjaa pitkin keräten koriinsa kaikki simpukat, jotka löysi kunkin 45 minuutin sukelluksen aikana laivan liukuessa laahusankkurin avulla vuoroveren mukana pitkin matalaa merenlahtea. Sukeltajalla oli paksu villakerrasto ja lyijysaappaat ja painot, eikä hän omin avuin olisi pohjasta noussut. Carekeeper laivan sivulla huolehti nostonarun nykäisyillä viestinnästä ja sukeltajan nostosta laivaan. Koko sukellusasu lisäpunnuksineen painoi 190 kg. Viimeinen japanilainen sukeltaja lopetti ammattinsa tällä menetelmällä 1975. Sittemmin kuivapukusukellus ja paineilmalaitteet olisivat korvanneet vanhan menetelmän. Simpukoiden kysyntä ehti kuitenkin hiipua ja vasta helmenviljely palautti simpukan arvoonsa.
Helmen viljelyn kehittivät japanilaiset Kokichi Mikomoto ja Tokuichi Kuribayashi ja yhteisyrityksessä ’Kuri - bayn’ helmitilalla syntyi maailman suurimmat helmet tuottava helmenviljely. Kun luonnon simpukoissa oli yksi helmi 10 000:ssa simpukassa, viljelyssä helmen tuotanto onnistuu 85%:ssa simpukoita. Nykyään helmitiloja on vajaat 20, liikevaihto on 200 milj $ ja teollisuus työllistää 1000 henkeä. Helmiteollisuus ei enää tuo ihmisiä maailman ääriltä Bromeen, muutoin kuin turisteina. Vanha monikulttuurinen ja - kielinen Broome ei ole enää palaa.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Subiaco football weekend



Tänään koko Australian katseet kääntyvät Subiacon Domain stadionille, jossa
Fremantle Dockers kohtasi Hawthorne Hawks – joukkueen Melbournesta. Huomenna kamppailee Wets Coast Eagles Perthistä North Melbourne Kangaroos joukkuetta vastaan. Tämä on  ensimmäinen kerta, kun Western Australian joukkueet ottivat perussarjassa kullan ja hopean.

 Kyseessä on tietenkin Australian Football Leaguen (ALF) aussie rules eli aussijalkapallon semifinaalit, joissa perussarjan kaksi järkijoukkuetta ovat Perthistä. Domain stadionille mahtuu ´vain ´ 43 000 katsojaa. Loppuottelu pidetään viikon päästä Melbourne Cricket Ground (MCG) stadionille, jonne mahtuu yli 90 000 innokasta katsojaa.

 
Aussiejalkapallossa pallo on suippopäinen ja pallo etenee potkaisemalla tai heittämällä samaan aikaan, kun vastustajat yrittävät blokata tai napata pallon. Maali syntyy, kun pallo saadaan päätypylväiden väliin potkaisemalla. Kenttä on valtavan kokoinen ja pelaajat juoksevat kymmeniä kilometrejä ottelun aikana. Ottelussa pelataan 4 erää kukin 20 minuuttia.

 
Pelaajilla ei ole suojuksia, paitsi hammassuojat. Loukkaantumiset ovat kaikkiaan hämmästyttävän harvinaisia. Kun potkaistu pallo saadaan ilmasta kiinni, tulee vapaapotku. Kun päästään tarpeeksi lähelle päätyä yritetään potkaista pallo maaliin. Maalista saa 6 pistettä ja maalin vierestä menneestä pallosta 1 pisteen.

 
Ensimmäinen semifinaali päättyi Melbournelaisen Hawthornin voittoon Freemantlen ja perthiläisten pettymykseksi luvuin 94-67. Lauantaina on vielä toinen paikallisjoukkueen mahdollisuus. Kyllä tässä Perth - Merlbourne maaottelussa soisi hieman onnea paikallisellekin joukkueelle.

 
Lippujen hinnat , 200-300 $ kappale, pitävät innokkaankin penkkiurheilijan mieluusti kotikatsomossa – toisaalta lippuja ei saa enää peliviikolla kuin tiskin alta. Perthiinkin rakennetaan uuttaa jalkapallostadionia kaupungin eteläosaan ja Subiacon stadioni jää jalkapallon historiaan. Harmi, sillä kun ausseissa kertoo kotiosoitteekseen Subiaco, ei tarvitse enempää selittää, missähän päin kyseinen kylä sijaitsee.

torstai 3. syyskuuta 2015

Maahanmuuttajia I


Maahanmuuttajat - South Australia 1836-1907

 
Adelaiden yliopiston kyljessä on Immigration museum, joka ei taaskaan jättänyt kävijää kylmäksi. South Australia ’alkoi’ 1836 (jos unohdetaan ne 30 000 vuotta aboriginaalien historiaa, josta ei ole kirjoitettua tarinaa).

Vuosina 1815-1930 Euroopasta lähti 52 miljoonaa siirtolaista uusiin maihin etsimään parempaa elämää.  Heistä 33 miljoonaa lähti USA:han. Muita suosittuja maita olivat Kanada, Argentiina ja Brasilia. Vain 3,5 miljoonaa muutti Australiaan. Suomalaisten muuttoaalto Australiaan ajoittuu vuosille 1950 – 1970 (katso tämän blogin seuraava volyymi).

Englannin, Skotlannin ja Irlannin työttömät nuoret ja nuoret parit  lähtivät köyhyyttä ja kurjuutta pakoon tuntemattomaan maanosaan, joka oli juuri julistettu osaksi Brittiläistä kansainyhteisöä.

Saksalaiset vanhoillisluterilaiset lähtivät pakoon uskonnollista vainoa Preussista ja päätyivät South - Australiaan. Saksalaisten siirtolaisten jäljiltä alkoi viinin viljely Adelaide Hillsillä. Hahndorfin kylä Adelaidesta etelään edustaa ’kylämuseona’ saksalaisasutuksen aikaa ja saksalaisen kulttuurin kukoistusta.

Muuttajia saapui 1840-1860 kahdessa vuosikymmenessä 23 000 asuttamaan ja viljelemään kumpuilevan osavaltion mäkiä ja peltoja. Adelaiden kaupunki muotoutui kopioksi Britanniaa niin lainsäädännön kuin kulttuurin osalta.  Eniten muuttajia tuli Englannista, Skotlannista ja Irlannista. Viidesosa ’vanhan muuton’ väestä oli saksalaisia ja suuri osa paikannimistä Adelaiden ympäristössä oli saksankielisiä.

 Kun 1860 luvulla vielä puolet asukkaista oli maahanmuuttajia, oli 1900 –luvun vaihteessa maassasyntyneiden osuus 80% väestöstä . Väkiluku  osavaltiossa oli 1900 luvun alussa jo 350 000. Kuningatar Viktorian hallintoaikana 1907 saakka Adelaide oli kuin kaupunki Englannissa.

torstai 11. kesäkuuta 2015

Bond my name is Allan Bond


Viime viikolla menehtyi Perthin uudessa Fiona Stanley - sairaalassa sydänläppäleikkauksen komplikaatioihin Australialainen teollisuusmagnaatti ja jokapaikan business-tykooni Alan Bond 77 vuoden iässä.

Bondin suurin saavutus Australiassa oli America’s cup purjehduskilpailun voitto 1983. Australia II –alus voitti New York Yach Clubin Liberty - veneen Newportissa seitsemännessa parilähdössa 41 sekunnin turvin. Voitto oli  temppu, jota kukaan ei ollut tehnyt venekilpailun 132 vuotisen historian aikana. Ja kuka oli Australia II veneen sponsori ja rakennuttaja : Alan Bond , Perthin lahja Australian kansalle.

Tämä vuoden 1978 Australian of the Year (venekilpailussa oli oltu haastajana jo aikaiseminkin) ehti urallaan moneen. Hän toimi kiinteistöalalla Länsi-Australiassa, osti televisiokanavan miljardilla  dollarille(ja myi aikanaan halvemmalla), perusti Bond Universityn Brisbaineen, hallitsi mantereen panimoteollisuudesta vajaata puolikasta, omisti Kalgoorlien jättiavolouhoksen, perusti liikekeskusken HongKongiin, osti kokonaisen kylän Brittein saarilta, omisti ison osan kaasu- ja kaivosyhtiö Santosista (South Australia suojautui lainsäädännöllä Bondin kaappausyritystä vastaan ja yhtiö on vieläkin itsenäinen). Van Goghin ’Irikset’ taulun hän osti 1987 Sothebyn huutokaupasta 53 miljoonalla dollarilla (tosin velaksi - rahaa ei ollut tarpeeksi kassassa ja taulu päätyi lopulta Paul Getty museoon Los Angelesiin).

Huuman vuosien jälkeen koitti kylmä kyyti. Laina, - petos-  ja konkurssirikosten vuoksi Bond istui vankilassa viitisen vuotta 1990 –luvulla. Vapautumisen jälkeen koittivat hieman pienemmät businekset. Perheen säätiöön oli jäänyt muutamia kymmeniä miljoonia säästöön. 

Bond oli villin lännen hahmo, joka nosti australialaisten itsetuntoa kovina aikoina. Bondin väsymätön yritteliäisyys herätti sympatiaa huolimatta siitä, että välillä liikuttiin laillisuuden rajan toisella puolen. Hän oli bush rangereiden sukua.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Johnny Deppin koirat


Johnny Depp saapui Gold Coastille Australian itärannikolle filmaamaan Pirates of Caribbean viidettä  jaksoa ja majoittui loistokartanoon vaimonsa kanssa. Otsikoissa ovat kuitenkin kaksi parin kilon karvapalloa, Yorkshiren terrierit Pistol ja Boo. Koirat tulivat emännän kassissa tullin huomaamatta yksityiskoneella maahan. Haukut jäivät kiinni paikalisessa trimmaammossa, kun trimmaustädit tietysti halusivat jutun ja kuvat Facebookiin.  Koirat tuli asettaa 10 päivän karanteeniin, tai poistaa maasta 50 tunnin kukuessa tai lopettaa. Nyt karvapallot ovat matkalla yksityiskoneella takaisin Yhdysvaltoihin ja taas on rauha maassa.

Tällainen tärkeily tullin kanssa tuntuu byrokraattiselta, mutta Australialla on perusteensa tiukkoihin määräyksiin eläinten ja kasvien osalta. Maa on kuitenkin välttynyt rabiekselta ja monelta kasvitaudilta eristyneisyytensä ansiosta. Ketut ja kissat ovat tehneet tuhoa natiivieläinten parissa senkin edestä. Jotkut pienet wallaby- kengurut ja Länsi-Australian tunnuseläin numbatti ovat kadonneet lähes sukupuuttoon.

Tullessamme ausseihin saimme kädestä pitäen opastusta Niemi-palveluiden pakkausryhmässä olleelta Perthistä kotoisin olevalta Leonilta. Golf kenkien pohjat ja ratsastussaappaiden käänteet käytiin hammasharjalla ja linkkuveitsenterällä uudelleen läpi. Kaikki muut varusteet läpäisivät tullin tarkastuksen, mutta ratsastussaappaat joutuivat ’desinfektion’ kohteeksi.

Viimeinen veto `War on Terriers´ diplomatiassa on koomikko – juontaja John Oliverin ohjelmassa esitetty pätkä siitä, mitkä ja ketkä kaikki australialaiset poistetaan Yhdysvalloista 50 tunnin kuluessa. Yksi kohteista on Vegemite – levite, joka on videon mukaan tulee suoraan purkkiin kengurun takapäästä (tästä ei voi kyllä olla erimieltä, vaikka muut karkotukset ovat hieman kyseenalaisia).

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Bali nine


 
Tänään aamuyöllä kaksi Australian kansalaista, Myaran Sukamaran ja Anrew Chen, teloitettiin Indonesiassa Jaavan saarella lukuisten muiden huumesalakuljettajien kanssa. Koko Australiassa olomme ajan on uutisista saanut seurata kahden jo kymmenen vuotta vankilassa istuneiden ns. Bali nine – huumeketjun pääjärjestäjien kujanjuoksua toimittajien keskellä anomustuomioistuimen istuntoon.

Australia on esiintynyt varsin voimakkaasti kansalaistensa puolesta ja kuolemantuomiota vastaan. Pääministeri mainitsi kaksinkertaisen tuomion 10 vuoden vankilassa olon lisäksi annetun ampumatuomion. Australian suurlähettiläs palaa Jakartasta Canberraan konsultaatioihin joksikin aikaa. Ulkoministeri Julian Bishop miettii muitakin keinoja osoittaa tyytymättömyyttä teloituksiin.

Indonesiassa ei monikaan kadulla haastateltu tunne erityistä sympatiaa varsinkaan ulkomaisia huumerikollisia kohtaan. Indonesiassa huumeisiin kuolee joukko ihmisiä vuosittain ja hallitus osoittaa tiukkaa politiikkaa ratkaisuksi.

Australiassa leviää metamfetamiinin eli ICE-huumeen käyttö ja suurin osa henkirikoksista täällä tehdään tämän uuden huumeen vaikutuksen alaisena. Mikä olisi oikea keino vähentää huumeiden tarjontaa ja salakuljetusta. Kuolemantuomiota ei Australiassa ole kuitenkaan esitetty.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Tutkinnot vientituotteena


Tutkinnot vientituotteena

 

Australian yliopistot myyvät muille Aasin maille yliopistotutkintoja. Tämä vientikauppa on Australian neljänneksi suurin vientituote ja sen volyymi on 2015 noin 16 miljardia dollaria. Hyvämaineiset Australian yliopistot, jotka näyttävät ja ovat brittiperinteen mukaisia velottavat lukuvuodesta 30 – 50 000 $ ja paikaavat viidenneksen omasta budjetistaan vientituloilla.

Hyvämaineisuus on tärkeää ja siksi mm. Nobel-palkinto Perthin UWA yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa (helicobakteerin löytäjät Barry Marshall ja Robin Warren palkittiin 2005) ei ole pahasta. Kaikki yliopistot pyrkivät Shanghain listalla pistesijoille ja erilaisia laatupalkintoja haetaan.

Samaan aikaan agentit Borneon sademetsissä ja Kiinan ylängöillä metsästävät uusia opiskelijoita. Kunhan suku kerää riittävän rahasumman, saadaan perheen toivo ulkomaiseen yliopistoon.

Hyvällä vientikaupalla on epäilijänsä. Pääsyvaatimuksena olevia todistuksia kielitaidosta ja perusopinnoista kuulemma hieman muokataan. Edelleen suuri ulkomaisten opiskelijoiden joukko on luonut markkinat ’essaymillls’ – teollisuudelle – netistä voi ostaa aidonnäköisen ja kopiosuojatun välityön, esseen, harjoitustyön tai muun kirjallisen tuotteen vieläpä vivahteikkaalla Australian englannilla kirjoitettuna. Korkeakoulut joutuvat katsomaan tuppisuisten opiskelijoiden loistavia kirjallisia tuotoksia läpi sormien – jos laitat perheen toivon kotimatkalla, puuttuu kassasta 200 000 $.

Toisaalta Aasian opiskelijatulva tuo mukanaan myös parhaat kyvyt ja terävimmät aivot, joista olisi aidosti hyvä ammentaa osaamispotentiaalia myös Australiaan – näin vain harvoin tapahtuu.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kiiveillä menee parfemmin

Kiiweillä menee nyt paremmin

Uuden-Seelannin dollari on käytännössä saman arvoinen kuin Australian dollari ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen. Muuttovirta Uudesta-Seelannista Australiaan on pysähtynyt ja osin kääntynyt toiseen suuntaan. Toki yli puolimiljoonaa Kiiwiä on lähtenyt ’maidon ja hunajan’ maahan Tasmanian meren toiselle puolelle vuosien varrella eli paluumuutolle on hieman reserviä Australiassa.

Kuinkas tähän on tultu - luonnonrikkaan aussienmaan ja lampaiden ja hobittien  maan varallisuuserolle olisi selkeä peruste aussien hyväksi. Australia on paljolti raaka-aineiden viejä – jalostusaste on rautamalmissa, kivihiilessä, kaasussa ja öljyssä matala. Veroista suurimman osan ovat maksaneet suuryritykset, jotka nyt siirtävät voitot Singaporeen ja Sveitsiin samalla kun esimerkiksi rautamalmin markkinahinta on kolmasosa parin vuoden takaisesta.

Verostusta pitäisi siirtää kulutukseen (liikevaihtovero on 10%) ja kaikkia tuloja pitäisi verottaa (ansioeläkkeet ovat verovapaita) ja riippuvuutta suurfirmojen verotuloista pitäisi vähentää (niin tapahtuu joka tapauksessa) ja julkisia kuluja leikata. Kaikki päätöksiä, joita on mahdoton tai lähes mahdoton tehdä.  Talous on   laskusuhdanteessa ja politiikka pattitilanteessa - vastapuolen haukkuminen näyttää olevan retoriikan laji, joka Australiassa on kehitetty taiteeksi (Indonesiassa katsotaan ’eduskunnan kyselytuntia’ Canberrassa hurjempana viihteenä, kuin television toimintasarjoja).


Uusi-Seelanti on pääministeri John Keyn johdolla vakauttanut taloutta ja työmarkkinoita, nostanut liikevaihtoveroa (15%) ja saanut aikaan pitkäaikaisen vientiylijäämän ennen muuta maataloutuotteilla Kiinaan. alkat ovat olleet 30% alhaisemmat, kuin isossa naapurissa, mutta asuminen 50% halvempaa kaupungeissa. Ammatitaitoisten nuorten kysyntä on vahvaa elintarvike ja palvelusektoreila. Pääministerui John Key ei ole esittänyt yllätyksiä ja äkkinäisiä käänteitä. Kolmen vaalikauden konservatiivin hallituskausi on osoittautunut menestykseksi. Ulkomainen vakaa elintarveikkeiden kysyntä on toki tukenut tätä politiikkaa. Tärkeitä ja kipeitä päätöksiä on voitu tehdä, kun johdolla on ollut pitkäaikainen äänestäjien luottamus.  

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Dinosaurusten aika



 
 
 

Malcolm Frasier (1930-2015)   Cough Whitlam (1916-2014)
Eilen vietettiin viikko sitten kuolleen Malcolm Frasierin (1930-2015) hautajaisia Melbournessa. Lokakuussa kuoli hänen edeltäjänä Cough Whitlam (1916-2014). Frasier oli pääministerinä 1975 –83 jatkaen toimitusministerinä Whitlamin pääministerikauden 1972-1975 jälkeen. Vallanvaihtoon liittyi Australian historian suurin poliittinen kriisi, kun senaatti kieltäytyi hyväksymästä budjettirahoitusta hallitukselle kenraalikuvernööri John Kerr erotti työväenpuolueen Whitlamin hallituksen ja pyysi konservatiivipuolueen Frasieria jatkamaan toimitusministeriön pääministerinä. Frasier voitti seuranneet vaalit suurimmalla äänivyöryllä koko Australian historiassa.   

Malcolm Frasier (aussien Harri Holkeri) oli koko ikänsä aatteen mies. Hänen poliittinen uransa ulottui erään kolumnistin mukaan kuvaannollisesti Barry Goldwaterista Noam Chomskyyn : hän aloitti äärioikeistolaisena kiivaana Vietnamin sodan tukijana ja kommunismin vastustajana. Toimi myöhemmin Etelä-Afrikan apartdheidin näkyvänä vastustajana kansainyhteisössä ja Zimbabwen itsenäisyyden puolustajana. Hän salli kymmenien tuhansien venepakolaisten maahantulon. Myöhempinä vuosinaan hän kirjoitti kriittisen arvion Vietmanin sodasta ja USA:n kumppanuudesta, erosi liberaalipuolueesta ultrakonservatiivi John Howardin hallituksen aikana 1996 – 2007.

Cough Whitlam (aussien Väinö Tanner) toimi pääministerinä 1972-1975 ensimmäisenä työväenpuolueen pääministerinä sitten 1940 – luvun lopun. Valtava kiire poliittisiin uudistuksiin (asevelvolliuuden lakkautus, yleinen terveydenhuolto, maksuton yliopisto-opetus, sosiaaliapuohjelmat) johti hallituksen pysyvään välirikkoon senaatttiin, jota konservatiivit hallitsivat. Taloustilanne ei tukenut kaikkia uudistuksia ja onneton seikkailu valtion lainojen takaamiseksi vauditti osaltaan edellämainittua hallituskriisiä. Whitlam nautti kuitenkin suurta henkilökohtaista arvonantoa ja toimi 1983 saakka Unescon suurlähettiläänä.

Nämä kaksi aatteen miestä ystävystyivät vanhoina päivinään. Yhdistävänä tekijänä toimi varmasti nykypoliitiikan koettu näköalattomuus ja populismi. Suurten kertomusten aika tuntui olevan ohi. Toisaalta Australialla on nyt, maaliskuussa 2015,  viikko aikaa miettiä, lähteekö se mukaan Kiinan vetämään Aasian Infrastuktuurin Investoinipankkiin (AIIB), josta saattaa tulla vakava kilpailija Maailmanpankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle. USA kiivaasti vastustaa Britannian ja Australiankin liittymistä Kiinan vaikutuspiiriin. Kiina on lähempänä kuin Amerikka ja Eurooppa – ja nyt jo merkittävämpi talousmahti täältä katsoen. Suurten päätösten aika ei ole ohi.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

ANZAC day ja Gallipoli


Huhtikuun 25 päivänä tulee sata vuotta Gallipolin taistelusta ensimmäisessä maailmansodassa. Yhdistyneet Australian ja Uuden-Seelannin joukot taistelivat Turkin rannikon niemimaan hallinnasta kuukauden ilman tulosta – paitsi että 1000 aussia ja uusiseelantilaista menetti henkensä taistelussa, jossa Australia ja Turkki eivät olleet varsinaisesti vihollisia keskenään.

Tänä vuonna 100 – vuotispäivää vietetään suurin menoin. Länsi-Australian etelänurkan Albany on keskeisiä juhlapaikkoja, koska siellä monet näkivät viimeisen kerran rakkaan kotimaansa, kun taisteluun laivalla lähdetiin.

Gallipolin hengellä on erityinen rooli Australian kansallisessa muistissa. Taisteluista on tehty elokuva, joka nytkin pyörii teattereissa. Australia on puolustaessaan vanhaa emämaa Englantia ja aseveljeydessä USA:n kanssa samalla puolustanut omaa maataan. Varsinkin toisen maailmansodan aikana pieni 7 miljoonainen kansa koki Japania vastaan samoja tuntoja kuin Suomi talvisodassa. Vasta viime vuosina on herännyt kriittinen keskustelu liittoutumisen hinnasta.

Sitten Gallipolin on lähdetty Saharaan Rommelia vastaan ja Papua-Uuteen Guineaan japanilaisia pysäyttämään. Näissä taisteluissa Australian joukot ovat olleet ratkaisevassa roolissa sodan käännekohdissa. Myös Vietnam ja viimeksi Afganistan ovat vaatineet aussinuorten uhrauksia.
Suomalaisiakin on aikanaan tarvittu 30 – vuotisessa sodassa ja Turkin keisaria vastaan. Sittemmin tuo sotaan lähtö vieraille maille on ollut meille vierasta. Rauhanturvaaminen on paremmin sopinut maamme rooliin. Voi aavistella Gallipolin henkeä ja henkistä merkitystä aussien sielunmaisemassa – kun Oolannin sodasta meillä alkaa olla aikaa.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Kamelinajajia ja formulakuskeja



Eri aikoina on erilaiset tarpeet – niin Australiassakin vierastyöläisille. Maa oli valtava ja
asutus rannikoilla. 1860 – luvulla keksittiin, että kamaleikaravaaneilla voitaisiin maan sisäosat saavuttaa ja ratkaista kuljetusongelmat. 1800 – luvun lopulla tuotiin kymmeniä Afganistanilaisia kamelinajajia ja satoja kameleita hoitamaan sisämaan tavaraliikennettä. Afgaanien kausi kesti 1800 – luvun loppuun. Rautateiden rakentaminen lopetti karavaanikyydin, joka saattoi kestää 60 päivää mantereen ääreltä toiseen. Marree ja Alice Springs olivat tärkeitä kamelikaravaanikeskuksia.
Tänä päivänä on jäljellä enää Ghan – juna (muistona afgaanien työstä) , joka puksuttaa kahdessa vuorokaudessa Adelaidesta Darwiniin ja päinvastoin läpi hiekka-aavikoiden ja tropiikin.

Nykypäivän vierastyöläiset ajavat formula-autojaan, viimeksi Melbournessa. Sydneyläiset ovat kateellisia Melbournelle, jolla jo on tenniskisat ja myös formulakisat laukkakilpailuista puhumattakaan. Kamelinajajien jälkeläiset järjestävät kamelien laukkakilpailuja sisämaassa, mutta
puitteet näyttävät olevan eri luokkaa kuin autokilpailuissa. Eri ajat eri tavat.


torstai 12. maaliskuuta 2015

Eläketilistä riittää juttua - myös ausseissa


Vuodesta 1991 on täällä kerätty rahaa jokaisen henkilökohtaiselle tilille ns. superannuaatio – järjestelmän kautta. Järjestelmän luoja oli työväenpuolueen (labor) talous- ja sittemmin pääministeri Paul Keating 1990 luvun alussa. Nyt tileillä on 1,9 triljoonaa dollaria eli lähes 2 000 miljardia – melkoinen potti ja pääomavakauden pohja yksityisille ja julkiselle taloudelle. Superin maksu on 9% ( vertaa suomen 22% maksuun) ja jokainen kerryttää omaa tiliään, parhaimmillaan 40 vuotta. Korkoa korolle menetelmällä kertyy kullekin toivon mukaan eläkepäivien varalle  400 – 500 000 $, joka on kuulemma sopiva määrä ’kohtuulliseen elämään’ ikääntyneenä. Rahojen sijoitusriskiin ja potin kasvamiseen voi itse vaikuttaa. Jos kertyneen summan jakaa noin 11,5 miljoonan työssä käyvän kesken, on eläketilillä kullakin nyt noin 170 000 $.

Systeemi on hyvä ja niin hyvin toimiva, että siitä haluttaisiin hieman haukata muihinkin tarkoituksiin. Valtion kassan vartija ja finanssiministeri Joe Hockey ehdotti, että nuoret voisivat ensiasuntoa varten hieman ’lainata’ eläkerahastosta. Ehdotus aiheutti kiivaan eläkejärjestelmän puolustuspuheenvuorojen myrskyn , mm. itse Paul Keating kirjoitti paikallisiin Taloussanomiin puheenvuoron, kuinka Joe Hockey ja Liberaalit yleensäkin ovat aina kun silmä välttää vetämässä sosiaalivakuutuksen ja eläkesäästöjen ’kylpyammeesta’ tulpan irti. Ainakin fiskaalimielessä Keating on oikeassa, sillä korkoa korolle malli rampautuu pahasti, jos alkuvuosien eläkemaksut lainataan muualle. Viimeisten työvuosien säästöt eivät helposti riitä tuohon 500 000 $ tavoitteeseen.


Mallin nurjalla puolella on sitten ne 12 000 000 muuta australialaista, jotka eivät ole työssä tai joiden työsuhde on katkonainen. Eläkepoliittisesti maa jakautuu hyväosaisiin työeläkeläisiin ja pienen peruseläkkeen saajiin, kuten osin on laita Suomessakin.