Kiiveillä menee parfemmin

Kiiweillä menee nyt paremmin

Uuden-Seelannin dollari on käytännössä saman arvoinen kuin Australian dollari ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen. Muuttovirta Uudesta-Seelannista Australiaan on pysähtynyt ja osin kääntynyt toiseen suuntaan. Toki yli puolimiljoonaa Kiiwiä on lähtenyt ’maidon ja hunajan’ maahan Tasmanian meren toiselle puolelle vuosien varrella eli paluumuutolle on hieman reserviä Australiassa.

Kuinkas tähän on tultu - luonnonrikkaan aussienmaan ja lampaiden ja hobittien  maan varallisuuserolle olisi selkeä peruste aussien hyväksi. Australia on paljolti raaka-aineiden viejä – jalostusaste on rautamalmissa, kivihiilessä, kaasussa ja öljyssä matala. Veroista suurimman osan ovat maksaneet suuryritykset, jotka nyt siirtävät voitot Singaporeen ja Sveitsiin samalla kun esimerkiksi rautamalmin markkinahinta on kolmasosa parin vuoden takaisesta.

Verostusta pitäisi siirtää kulutukseen (liikevaihtovero on 10%) ja kaikkia tuloja pitäisi verottaa (ansioeläkkeet ovat verovapaita) ja riippuvuutta suurfirmojen verotuloista pitäisi vähentää (niin tapahtuu joka tapauksessa) ja julkisia kuluja leikata. Kaikki päätöksiä, joita on mahdoton tai lähes mahdoton tehdä.  Talous on   laskusuhdanteessa ja politiikka pattitilanteessa - vastapuolen haukkuminen näyttää olevan retoriikan laji, joka Australiassa on kehitetty taiteeksi (Indonesiassa katsotaan ’eduskunnan kyselytuntia’ Canberrassa hurjempana viihteenä, kuin television toimintasarjoja).

Uusi-Seelanti on pääministeri John Keyn johdolla vakauttanut taloutta ja työmarkkinoita, nostanut liikevaihtoveroa (15%) ja saanut aikaan pitkäaikaisen vientiylijäämän ennen muuta maataloutuotteilla Kiinaan. alkat ovat olleet 30% alhaisemmat, kuin isossa naapurissa, mutta asuminen 50% halvempaa kaupungeissa. Ammatitaitoisten nuorten kysyntä on vahvaa elintarvike ja palvelusektoreila. Pääministerui John Key ei ole esittänyt yllätyksiä ja äkkinäisiä käänteitä. Kolmen vaalikauden konservatiivin hallituskausi on osoittautunut menestykseksi. Ulkomainen vakaa elintarveikkeiden kysyntä on toki tukenut tätä politiikkaa. Tärkeitä ja kipeitä päätöksiä on voitu tehdä, kun johdolla on ollut pitkäaikainen äänestäjien luottamus.